TJ 85

Täälläkin on jonkin sortin hiljaiseloo ollut nyt hetken mut ei oo vaan ollu inspiraatiota kirjottaa yhtään. Mua hajottaa ihan hulluna tää inttileskeily, tuntuu että tää on paljon pahempaa kun silloin aluuksi vaikka tj kympit mahtuukin jo kahteen kouraan ja aamuja on jo takana 262 ja prosenttimääränä se meinaa 75% mut kai se johtuu siitä että oon niin helvetin yksinäinen. Ja viikonloput on ohi nopeempaa kun tajuankaan että kulta on kotona. Nyt kun vielä viime viikonloppuna Vili oli auttamassa äitiänsä muutossa niin olin paljo yksin tää kämpillä ja täs kuussa tapahtu sellanen iso asia johon olisin tarvinnut Vilin tukee mut eihän se sieltä armeijasta voi tukee muuta ku viesteillä. Tajusin tuon jutun jälkeen että mun on oikeesti pärjättävä yksin ja tulla vielä vahvemmaksi mitä oon. Niin ja ens viikonloppuna ei ees nähä koska meen Pohjanmaalle ja Vilillä on runkkuloma ja se tuloo Tampereelle joten helvetin hienoo. Mä oon todella pettyny tähän mun asenteeseen kun vielä kesällä ajattelin että kaikki kääntyy parhain päin kun muutan tänne Tampereelle ja aamuja alkaa olla niin vähän mut eih...kranttu-mimolle tuloo jonkin sortin asennevamma. Jooh pitää nyt kattoo mihin suuntaan täs ollaan menossa ja täälläkin tuloo varmaan paljon hiljaiseloa. Mut parempi lopettaa ettei tarvi lukee mun angstia enempää :D Toivotaan että seuraava postaus on vähän iloisempi, heips!



♥ Mimsu