Tj 232/ 323 liian suuri ikävä

Huomentapäivääheimoromorjens kaikille! Vois heti alkuun kirota tämän flunssan hornankuuseen! Tää vaan pahenee päivä päivältä ja en haluu olla lauantaina kipee! :( Muutenki olis kiva tehä kaikkee ja lähtee jonnekki mut täs nyt ollu pari viikkoo neljän seinän sisällä (y)
Tää viikko on ollut pepusta kun on ollu kultaa niin kova ikävä :< Nyt tais tulla ennätys tos erossa-olos, 13 päivää! Toivottavasti tää oli ainut kerta :o En kestä jos tuloo vielä toiset kaks viikkoo ettei nää :(
Mä en oikeen osaa nyt kertoo mun tuntemuksista, koitan olla ajattelematta tota armeijaa ja Viliä mut silti Tj:t pyörii koko ajan melkein mieles ja koita nyt sit ajatella että pian tää on ohi..kumminki täs pitäis mennä vielä talven yli 3 kk, sit tuloo kevät joka kestää sen 2 kk, sit kesä toiset 2 kk ja sit syksy joka kestää taas sen 2 kk ja sit ehkä Vili pääsee pois mut jos ei niin sit tuloo talvi ja sen jälkeen 3 kk eli 90 päivää lisää ja joulun alla sit maailman paras asia tapahtuu. Ei vaikuta ainakaa tollai ajateltuna et aika menis nopiampaa mut minä, ikuinen pessimisti joka yrittää olla optimisti :D Jos pääsisin lähtemään loppuajaksi ulkomaille, vaikka Japaniin pelastamaan delfiinejä niin sit vois aika mennä nopeesti koska vois niitä kikkelijapanilaismulkkuja jotka tappaa niitä delfiinejä laittaa jalkovälistä hirttonaruun! Voisin oikeesti lähtee auttamaan jos ois varaa! Nojoo eksyin kyllä nyt pahasti aiheesta mut jos jokanen lukija lahjottaas mulle sellasen 10€ niin mun vuosi olis pelastettu!



Niin ja sit mulle on ehkä suurin tuki ollu nuo toiset inttilesket, niillä on pelottavan samanlaisia tuntemuksia kun mulla ja osaa niitä ymmärtää ja toisinpäin :3 eli mulla on ihan normaalit tuntemukset kun muutki tuntee samoin!!!
Mut jos ees yrittäisin olla vähän positiivisempi niin on tähän lähi kuukausille tullu paljo suunnitelmia: Lähetään Jennyn kans joku päivä Vaasaan shoppailemaan ja sen jälkeen Hulluun Pulloon, oooujea! Ja sit Helsinkiinkin pitäis lähteä koska Jontte Valosaari! ♥ Ollaan molemmat aiva sekasin siitä :D  Ja sit Mikaelin kans pitäis Seinäjoen pääs käydä viihteellä :p Ja sit mua on pyydetty elokuviin, alotan lenkkeilyn heti kun oon täysin terve ja risteilyllekkin aattelin jossain vaiheessa lähteä, ei yhtään hullummat suunnitelmat! :p
Mut kaippa mun pitäis varmaan Vilinkin kuulumisia vähän kertoilla:  Vili on ollut aivan ihana ♥ Se ikävöi mua hulluna, no tunne on molemminpuolinen ja sitä hajottaa kun ei voi nukkua mun vieres, raasu ♥ Ja nyt kaikki ajattelee että kun ollaan ennenki oltu kaukosuhtees niin mikä nyt on sit pahempaa mut viime vuonna jos meillä tuli liian kova ikävä toisiamme niin mä lähin skopolla kauhajoelle (joskus keskellä yötäkin) ja sit vili tuli mun kämpille keskellä viikkoo lukemattomia kertoja. Nyt ei oo oikeen mahollisuus sellaseen :( Vilin kuulimisista en nyt oikeen osaa paljoo kertoo koska en suoraan sanoen ees muista mitä se on tällä viikolla tehny :D  mut ens viikolla niillä on tiedos mosa-leiri.



Niin ja pitää sanoa et mä en pillitä enää joka päivä! Paitsi jos vahingos meen kuuntelemaan "meidän biisejä" niin sit kyynelkanavat räjähtää.
Jotenki nauran tällä tilanteelle vaikkei se silloin hauska ollu mut mulla on tapana kuunella musiikkia puhelimesta ennen kun nukahdan, no sit sieltä puhelimesta tuli yks meidän biisi, kuuntelin hetken mut sit skippasin sen, sit kun alko soimaan Aerosmithin I don't want to a miss a thing ja alkasin muisteleen miltä tuntuu nukahtaa Vilin kainaloon ja tai herätä sieltä niin mua alko suoraan sanoen niin paljo vituttaa koska ikävä että haistatin mielessäni vitut maailmalle tai suomen armeijalle ja kännykkä kuulokkeineen lensi kauniissa kaaressa :D
Ens viikonloppuna voi olla että oon taas herkällä mielellä kun Vili tuloo sille päivän lomalle, enkä kerkee lataamaan hellyydenkipeys akkua täyteen nuon vähässä ajassa :(
Mut nyt tuli sen verran avautumista että on hyvä lopettaa tähän.
Onneks on taas yksi aamu vähemmän ja LTJ 3!!

TJ 234/325 ja ikävä

3 viikkoo inttileskeyttä takanapäin!

Viikonloppu tuli ja meni ja se ei menny ihan niin ku olin viime postaukses suunnitellut. Mulla toi flunssa ei hellittäny vaan paheni perjantaina. Risteilykin jäi väliin, mut toisaalta hyvä koska en olis kipeenä pystyny siellä olemaan. Sjokikin ja ryyppääminen jäi kans väliin mut sentäs kummipoikaa ja siskoo näin vaikka loppuvierailua kohti olo alko olla todella tukala. Äsken mittasin kuumeeen niin se näytti tasan 37 että on onneks alaspäin menos! Mulla toi normaali lämpötila on niin alhainen et sen takii pikkukuumekkin tuntuu jo tosi pahalta. Mulla siis ei oo mitään ihmeellistä kerrottavaa ellen valita tästä flunssasta mut en haluu tehä mitään valitusblogia. Mutta inttileski-elämä on menny sekavis fiiliksis: Tuntuu että tää kuukausi on menny törkeen nopeesti mut toisaalta tuntuu että TJ:t ei tunnu yhtään vähenevän.

Nää kuvat on meidän Whatsapp-keskustelusta :D Vili käski mun juoda vettä että flunssa helpottaa ja lähetin sille sitten kuvan ja sain kuvavastauksen takas :D

 Vilillä oli nyt gines ja ens viikolla sillä on se päivän loma :] Vili on pistäny mulle törkeen ihania viestejä tällä viikolla , ja on kyllä ollu liikuttuminen niin lähellä :3 Kukaan ei oo koskaan laittanu mulle mitään nuon ihanaa! Oli vaikee vastata yhtä söpösti takas :o
Vilin kuulumisista se verran että ne on nyt jo päässy ampumaanki niitten "rakkailla" :D Muuta en nyt tiedäkkään mitä se on touhunnu. Kai ne on oppitunneilla ollu ja marssinu.
Niin ja kihlajaisia on tullu taas paljo suunniteltua ja ohjelmaa sinne. Vieraat on nyt päätetty ja kihlajaismekko tilattu tai oikeestaan mekot, otan monta sovitettavaksi ja kattoo mikä niistä on paras :3

Nyt voisin mennä nauttimaan rakkaiden veljien seurasta ja keittää vähän teetä.

Ja n. kuukauden päästä ensimmäiset sataset paukkuu ja silloin saa myös tietää kauanko Vili on siellä valtion palveluksessa ja tuleeko siitä nyt sit Spolle, Sotakoiranohjaaja vai meneekö se kuljetuspuolelle :)

Ps. LTJ 5!! <3

Pps. Lisäsin tonne bannerin alapuolelle mun alkuperäsen blogin jota oon jo melkein pari vuotta kirjottanut :)

Tj 238/329

 Tammikuu on pian loppusuoralla wippiii! Vilin eka loma tuli ja meni ja viikonloppu meni kyllä liian nopiaa! Vili tuli siis perjantaina äitin työ ja äiti oli sit tehny ruokaa ja Vili oli aivan seitsemännes taivaas kun sai äitin tekemää ruokaa. Ehtoolla käytiin sit vielä isän tykönä ja pari tuntia siellä viihdyttiin ja sit tultiinkin takas äitin työ ja käytiin saunomassa. Saunomisen jälkeen mentiin sit nukuksimaan ja inttilesket voi vaan tietää tämän tunteen kun pääsee pitkän ajan jälkeen nukkumaan rakkaan viereen ja ihan kiinni :) ♥

Aamulla meillä oli ruokapöydäs aivan sairaat jutut, Vili sai mut nauramaan niin helpolla :'D Sanoonki että on kyllä hyvä kun molemmat ollaan aamusta niin krätyysiä :D Mikael(mun veli) heitti meidät sit Kauhajoelle ja siellä oli kans sairaan hyvää ruokaa tarjolla kun Vilin isä oli tehny jotain kinkkukiusausta :p Olin ehtoon Vilin isän kans kun Vili lähti baariin veljensä kans, jätin paremmaks vaihtoehdoks jäädä pois kun flunssa vaan paheni :/ Sunnuntaina käytiin kattoos Vilin kavereita kahvila 7. taivaas (kai se oli ton niminen? :D ) ja sen jälkeen lähettiin Isojoelle. Oli haikia fiilis kun joutu taas Vilistä luopumaan ja kun ties että seuraava viikonloppu olis taas gines. Perkeleen armeija mä sanon! Vilistä ei oo nyt koko viikolla kuulunu mitää. Sen verran vaan tiedän että keskiviikkona ne meni mettään yöks.

Mulla on viikonloppuna tiedos vaikka ja mitä! Olis vaihtoehtona mennä joko Sjoelle ryyppäämään, risteilylle tai sit siskoo moikkaamaan kun se tulee Isojoelle niin kihlajaisia pitäis sen kans suunnitella. Että valintoja, valintoja... :D Mut tähän on nyt hyvä lopetella. Onneks on taas yks aamu vähemmän :p Niin ja L T J  9 !

Sotilaallinen pilttihetki murun kanssa :p

TJ 242/333

Nyt kun tämä on virallisesti julkistettu niin voisin täälläkin sen ilmottaa! :)

TJ 245/ 336

10. päivä inttileskenä! Tää viikko on menny huomattavasti paremmin kun edellinen vaikka itkua ja turhautumista on ollut tälläkin viikolla havaittavissa mut päivät on menny touhutes Sonjan kans ja tj:t vähentyny pikkuhiljaa, sais alkaa jo sataset paukkuu niin olisin tyytyväinen :D Niin ja  L J T  1 !!! Eli huomenna kulta tulee ekoille lomille! Ei me olla mitään suuren suurta suunniteltu, Vili vaan sano mulle puhelimessa: "Ei mulla oo muuta suunnitelmia, kunhan sun kanssa saa olla koko viikonlopun" Aaws! ♥ Niin ja se sano että se halaa mua niin lujaa että musta lähtöö ilmat pihalle kun nähään :D Vilistä on sen verran kuulunu että sen päivät on menny oppitunneilla ja sulkeisis. Niin ja on ne pyssyjäkin päässy kokoamaan ainaki jo :D Mut raasu on ollu keskiviikosta asti kipiä et on joutunu vaan tuvalla olemaan, toivotaan ettei se pahene et se pääsee lomille!

Mä täs yks ehtoo selailin äitin koneen tiedostoja ja vahingos löysin kansion missä on mun kaikki kuvat ja videot vuodesta 2005 lähtien! Olin aivan onnessani kun luulin et ne on kadonnu lopullisesti. Sieltä löyty mielenkiintonen kansio, vuonna 2007 mun kotipaikkakunnalla Isojoella on järjestetty sotilasvalatilaisuus, se oli tosi mielenkiintonen tapahtuma vaikka 14. v Mimosaa ei kyllä paljon armeija-touhut silloin kiinnostanu :D Mut kumminki halusin jakaa nää kuvat teidän kans ja näätte sit samalla minkälaista se sotilasvala on jos te inttilesket ette oo ennemmin ollu tällaisessa valassa :)

Tuo oli mun  mielestä ahistava :D

Ei oo kyllä Isojoella ollu koskaan mun elämän aikana niin paljo porukkaa kun tuona päivänä :o Muistaakseni se määrä oli jotain 5 000?

Tuota sääpoikaa kiusattiin siellä vaikka kuinka kauan :D 

                 
Okei Vili varmaan tappaa mut ja mun ei olis hinntiläskinä hyvä tätä sanoo mut meidän tyttöporukka ihastu silloin tuohon, ainakin minä ja mun hyvä kaveri Niina :D

TJ 247/339

Ensimmäinen viikko on nyt takanapäin. Ja tää viikko tuntu kestävän öö kuukauden? Ja viikkoja jäljellä vielä mahdollisesti 57?...jgjghniioyjjdfhmdohddvnvnos4syj ybpyjiyhioybyj. Ei hajota.

Ensimmäinen vierailupäivä ohi ja olo on mitä kamalin. Luulin että eka vieraiulpäivä helpottais (niin ku monella muulla) mutta se vaan pahensi D: Kai siihen vaikutti se että vaan tuli kovempi ikävä ja sillee, tai oikeestaan en ees ite tiä mikä tähän vaikutti. Mutta siis jos kerron vähä paremmin eilisestä. Mulla sunnuntaina eka kyyti kusi, mut sit Vilin muori ja sen mies oli jo Honkajoella mut ne sit käänty takasin hakemaan mua :) Mua alko hirveesti jännittään kun lähestyttiin Niksulaa. Sydän hakkas ja huimas. No mentiin sit pöytään odottelemaan Sotkuun Viliä ja kerkes varmaan 15-20 min kulua kun rakas sit saapasteli maihareis ja kurkkusalaatin peitos. 

Olin vähän tai itseasias aika paljon pihalla Vilin puheista, mä en vain ymmärrä tota inttikieltä. Sen verran sen puheista kuitenki ymmärsin että Vilille olis ehkä tulossa vuoden pesti fuuuuuuuu!! Mä oon koko ajan koittanu ajatella pahinta mut silti se jotenki iski päin näköö, jos mun oli tota tietoo ennen vaikee pitää itteni koos niin voitte vaan kuvitella kuinka vaikiaa se oli ton tiedon jälkeen. Sit vielä sinänsä harmitti ettei ehitty ollenkaa olemaan kaksin ja olis halunnu puhua vaikka ja mistä, mut sellasia asioita kumminki joista haluis ihan kaksi puhua because I have problems. Ja sit olo vielä paheni kun Vili ei meinannu millään päästää mua lähtemään mua kun kyyti oli lähdös, piti Vili melkein väkisin irrottaa :(

No olin koko Sotkus ajan pidätelly itkua mut sit kun autoon pääsin niin en voinu ittelleni enään mitää..porajin Isojoelle asti. Mut sit Isojoella olo helpotti kun sai nauraa Mikaelin ja Akun jutuille ja sit oloo vielä enemmän helpotti kun menin äitin työ Sonjan kans ja saatiin Sonjan kans oikeen antamuksella kirota kuinka paska maailma vaihteeksi on :D

Kuvitella että vielä viikko sit me oltiin niin innoissamme tulevasta vuodesta mut nyt molemmilla on samat ajatukset: vittu mitä paskaa :D

No mutta perjantaita odotelles, silloin on rakkaan ensilomat.

TJ 250/342

Pian ensimmäinen viikko ohi ja on kyllä tuntunu mun elämän pisimmältä viikolta. Voin vaan sanoa huokaus. Nää pari päivää ei oo ollu sen parempia kun edellisetkään, tai torstai oli jo vähän parempi sillee että se meni oikeastaan nukkues kun oon kipiänä. Ja sit sain hommattua Niinisaloon kyytin sunnuntaiks! En oo koskaan oottanu sunnuntaita näin lujaa :D Itkukohtaukset on onneks vähentyny, vissiin alkaa jo helpottaan? :o Ja päivän kohokohdat on Vilin soitot ja ollaan keretty ihan rauhassa puhumaan :) Sellasia 6-8 min puheluita :) ja on maailman paras tunne kun kuulee sen äänen, mut sit puheluiden jälkeen tulee alakuloinen olo. Koitan ittelleni koko ajan toitottaa mieles että pian tää on ohi, mut 250 tai 342 päivää, huikee aika.




 Mulla on nyt kauhee vertauskuva mut silloin kun oon menettäny jonkun läheisen ihmisen niin ihmiset sanoo: "Kyllä ajan kans helpottaa" Mut silloin kun on just menettäny sen läheisen niin ei vaan pysty uskomaan että joskus yli pääsis tai että itkeminen helpottais. Jos ymmärsitte mitä ajoin takaa, että vaikka tietää että tää aika menee nopeesti mut nyt vaan ei pysty uskomaan siihen.
Sit mulla on nukkuminen ollu koko viikon sellasta 2-5 h, herään vaan yhtäkkiä abt. viiden-kuuden aikaan aamulla ja sit ei enää nukuta. Ketuttaa. Mut tänään pitäis vähän pitää hauskaa Mikaelin, Akun, Sonjan ja Jasminin kans ja käytiin Kauhajoella kattelemas kavereita joita ei oo hetkeen nähny :p Ja sit huomenna tosiaan vihdoin pääsen kattomaan kultaa! Mua kyllä suoraan sanoen pelottaa. Miten tuun reagoimaan kun nään Vilin? Ja kuinka pahalta sit tuntuu lähtee sieltä? Itku jossakin vaihees tulee, se on satavarma. Mut onneks on taas yks aamu vähemmän.

Ps. HUOM INTTILESKET!! Netissä on foorumi, josta saa vertaistukea tähän inttileskeyteen, mua ainaki auttanu hirveesti :) Foorumille pääset täältä. Siellä on muutenki paljo kaikkee, mm. inttimusiikkia ja inttisanasto :)

TJ 254/ 346 ja ikuisuus

Tää päivä on menny vähä tai aika paljonki huonommin kun eilinen. Oon ollu ahdistunu ja sydän hakannu koko ajan tosi voimakkaasti. Hävettää oikeesti ees kirjottaa näistä mun tunteista kun ei Vili sentää mihinkää sotaa lähteny ja ei tän pitäis olla erilaista kun ennenkään mut koko ajan pelko siitä että Vili on sen vuoden sielä niin pelottaa, sen takii en viime yönäkää nukkunu kun noita asioita mietti, oon pettyny itteeni. Toki oon iloinnu pienistä asioista, niin ku et saan viettää Sonjan, Mikaelin ja muitten kans aikaa ja se piristi kun Akukin tuli Isojoelle D: Vili soitti äskö mulle ja ehti ihmeellisen kauan jutteleen, 8 min. Kun mä luulin et siä kerkee tyyliin puolen minuutin pitusia puheluita soitteleen ja se piristi kun luulin aluks että se on siellä 3 viikkoo kiinni mut se pääseekin jo seuraavan viikon viikonloppuna lomille! Toivottavasti tää olo tästä nyt paranee, oon niin herkkä ihmissikiö että teen aina kärpäsestä härkäsen ettei tää on tällästä koko 9 kk tai vuoden. Näihin tunnelmiin päätän mun vuodatuksen ja onneks on taas yks aamu vähemmän.

TJ 255/347 tai jotain tollasta

Eka päivä inttileskenä ja on niin sekavat fiilikset. Tää päivä on menny aika paljon siivoilessa Sonjan ja äitin kans yläkertaa kun sinne tehään mulle oma huone! Ja ehtoolla olis tiedossa Hobitti kakkosen kattomista :p Sit Sonjan kans ollaan suunniteltu paljo tätä vuotta mitä tullaan tekemään: kuntokuuri, ratsastusta, provinssi ,benji-hyppy, kajaanis käynti jne. Ja sit tässä on aikamoisen suuret juhlat tulossa ja niitä ollaan Sonjan ja äitin kans kovaa suunniteltu, informoin teitä kyllä mahdollisimman pian asiasta, mut tein sinne jo raakaversion vieraslistasta niin apauttiarallaa 40 ihmistä tulos! Huh huh. Ja sillee on helpottunu olo kun oon pelänny tätä päivää oikeestaan  koko mun ja Vilin suhteen ajan ja odottanu vaan että olis se jo ohi niin nyt ne päivät vihdoinkin alkaa oikeesti vähenemään!  Noi asiat on saanu mielen paremmaks mut sit kun miettii et jos Vili vasta jouluks pääsee kotia niin iskee kova ahdistus, siihen tuntuu oikeesti olevan ikuisuus! Jotenki ainaki tällä hetkellä tuntuu että jos vasta vihdoinki saadaan alottaa yhteiselämä niin vasta vuoden päästä! Eli näin sekavis fiiliksis mennään. Vilistä kuulunu sen verran että se on 3 jääkärikomppanias, MIKÄ HELVETTI SE ON? :D Netistäkään ei oo yhtään apua jos joku kiltti vois oikeesti valaista mua D: Mut näillä mennään.

2 päivää inttileskeyteen

Päätin ruveta kirjoittamaan elämääni inttileskenä koska tämä on mulle ja Vilille jännä vuosi koska Vili tosiaan lähtee kahden päivän päästä Valtion palvelukseen Niksulaan. Sekavin tuntein tätä on odotettu, tai mä en oo kyllä odottanu, paremmin vois kuvailla sanalla pelko. Siis älkää nyt käsittäkö väärin. On hienoo ja mahtavaa ja oon ylpee että Vili lähtee armeijaan mut kauhiaa silti olla erossa. Toki tähän on totuttu jo mutta kun haluais vaan jo olla vuoden jälkeen enemmän tekemisis, mutta voihan olla että tämä lujittaa suhdetta, maybe :p

Mutta kirjoitan tätä myös itselleni muistoksi tulevasta vuodesta jota voi sitten muistella ja kuinka nopeaa ne aamut sitten loppujen lopuksi sujahtaakin nopeesti ohi vaikkei nyt tunnukkaan siltä ja myös niille muille lukemattomille inttileskeille jotka käyvät samaa läpi :)

Mutta uusien lukijoiden takia voisin kertoa vähän ittestäni, Vilistä ja meidän suhteesta :)
Oon siis 21 vuotias merkonomiopiskelija ja oon nyt vuoden asunu Seinäjoella 25 neliön kartanossa kahden sydämenvalloittaja kisulin kanssa Vili on mua 2 vuotta nuorempi,valmistunut media-assistentiksi ja aivan mahtava upee söpö komea ja paras poikaystävä mitä nainen voi saada. Meille tuli uutena vuotena vuosi täyteen ja viime vuosi oli mun elämäni paras vuosi,suurimmaksi osaksi Vilin takia. Meillä on niin mahtava suhde keskenään ja nautitaan toistemme seurasta joka sekunti :) Pisin erossa-olo aika meillä taitaa olla se kaksi viikkoa? Eli nyt taitaa tulla tänä vuonna uusi ennätys kun ollaan erossa, mutta ne vaan lujittaa suhdetta toivottavasti ja arvostaa niitä yhteisiä hetkiä vielä enemmän.

Palvelukseen Vili astuu siis 6.1 ja vielä ei ole tietoa kauanko Vili joutuu armeijassa olemahan. Vili haki Spolleksi ja sotakoiranohjaajaksi, molemmat kestää sen 9 kk ja sitten vielä rukkiin ja sen kesto oli sen vuoden. Moni varmaan arvaa kumpaako toivon enemmän; nuota kahta ekaa vai rukkia :D

Me ollaan jo tosi paljon suunniteltu intin jälkeistä elämää ja yhteenmuutto on se mitä odotan ja se auttaa jaksamaan ja auttaa ajattelemaan asioita eteenpäin tai en osaa selittää! :D Kumminki, intti-aika on odottamisen arvoista kun sen jälkeen unelmat toteutuu :)

Mutta luulen että aluksi tuntuu tosi pahalta koska ollaan nyt täs 2 viikkoa oltu koko ajan niin ku paita ja peppu ja sitten yhtäkkiä toinen ei olekkaan siinä vierellä.

Toki tässä armeija-höskässä on yksi iso hyvä puoli, saan viettää aikaa kavereiden kanssa joiden kanssa ei oo ehtiny olemaan ja kokemaan kaikenlaista tämän vuoden aikana, voin vaikka esim. lähtiä kaveriporukalla laskettemaan tai tehdä road trip-matkan veljen kanssa ja Sonjan kanssa riehua :)

Mutta nyt meen nauttimaan vielä viime hetkistä kullan kainaloon Supernaturalin merkeissä.
Ja jos siellä ruudun toisella puolella on kohtalontovereita, kirjoitelkaa ihmeessä omia tuntemuksia, niitä kiva jakaa keskenään, ja toki "vanhentuneet" intillesket myös voi tsempata sekä voi muutenki tulla vaihtamaan kuulumisia. Jokaiselle inttileskelle ja inttipojalle onnea ja tsemppiä tulevalle vuodelle! :)